Käännökset tuovat pohjoismaiset kirjat naapurimaihin

31.03.2009 00:00

Viimeisten kahden vuoden aikana yli 300 pohjoismaista kirjaa on käännetty toiselle pohjoismaiselle kielelle pohjoismaisen käännöstukiohjelman avulla. Käännöstuken rahoitus tulee Taide- ja kulttuuriohjelmasta ja sitä hallinnoi pohjoismainen kirjallisuuskeskusten verkosto. Verkostoa koordinoi norjalainen NORLA.

Käännöstukea myönnetään sekä sekä kauno- että asiakirjallisuuden käännöksiin. Tukea myönnetään ulkomaalaisilta julkaisijoilta tulleiden hakemusten perusteella.

Kahden vuoden aikana jaettu käännöstuki jakautuu maailmanlaajuisen trendin mukaan: markkinoita hallitsee aikuisille suunnattu kaunokirjallisuus.Tuettujen käännösten mukana on toki sekä runoteoksia, näytelmäkirjallisuutta että asiakirjallisuutta, mutta ei yhtä paljon kuin kaunokirjallisuutta.

Sekä pohjoismaiset että kansalliset markkinat ovat pienet. Pohjoismaisten lukijoiden määrä on yhteenlaskettunakin huomattavasti pienempi kuin lukijamäärät Saksassa tai muissa naapurimaissa. Vaikka muut pohjoismaiset kielet ovat kohtalaisen tuttuja, luetaan pohjoismaisten kirjailijoiden teoksia mieluiten lukijan omalla äidinkielellä, eli käännöksenä.

Käännöksiä tarvitaan, jotta kirjat voisivat ylittää rajoja. Jonkun on tehtävä käännös, toisten on julkaistava. Naapurimaiden kirjallisuuden lukemista pidetään itsestään selvänä. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen. Sekä Euroopassa että Pohjoismaissa kääntäjiä ja käännöksiä on hälyyttävän vähän. Englanninkielinen kaunokirjallisuus hallitsee kustantamoiden julkaisulistoja, kun taas pohjoismaisten nuorten tekijöiden teokset ovat harvinaisuuksia.

Lisätietoa käännöstukiohjelmasta kulturkontaktnord.org, norla.no

Teksti: Gina Winje, johtaja NORLA, käännetty suomeksi norjankielisestä alkuperäistekstistä